Taiteen tilakysymykset tuntuvat olevan ikuisuusmurhe Turussa. Alan olla melko kauan seurannut erilaisia tilaratkaisuja niin esittävän taiteen kuin kuvataiteilijoidenkin osalta. Kirjaston tilakysymykset ovat paremmalla tolalla – kiitos Armas Lahoniityn johdonmukaisen työn kaupunginjohtajana. Kaupunginteatteri on nyt erinomaisissa tiloissa ja se näkyy myös erinomaisena tuotantona ja suosiona (en malta organisaation puheenjohtajana olla hehkuttamatta).

Kuvataiteilijoiden ja ylioppilasteatterin tilakysymyksiä ratkottiin noin vuosikymmen sitten ja oletin tietenkin, että näihin ei tarvitse minun aikanani palata. Toisin kävi. Olen sitkeämpi kuin oletin ja toisaalta ratkaisut eivät ole osoittautuneet riittävän pitkäjänteisiksi. Nyt asia täytyy saada kuntoon.

Saimme valtuustoryhmän pj Piia Elon kanssa kiinnostavan esittelyn läänintaiteilija Annika Dahlströmiltä ja Jussi Fredikssonilta Rettigin vanhassa tupakkatehtaassa. Tietämättä kuinka suuri taloudellinen panostus tämä olisi, miljöö on kyllä ensiluokkainen. Näen siinä myös viimein ratkaisun Vanhan suurtorin onnistuneemmalle elävöittämiselle. Se voisi ratkaista suuren osan kuvataiteilijoiden sekä esittävän taiteen ongelmista. Toivottavasti selvitykset osoittavat idean kannattavaksi.

Kulttuuri tekee hyvää. Se säästää tulevaisuuden sote-menoissa. Se luo työpaikkoja. Turun pitää pitää itsensä kulttuurikaupunkina. Vetovoimainen kaupunki tarvitsee paljon muutakin kuin työpaikkoja, kouluja, vanhainkoteja ja ravintoloita. On uskallettava investoida. Edellisetkin sukupolvet ovat näin tehneet ja niitä tuotoksia ihaillaan edelleen ja ne määrittävät kaupunkilaisten identiteettiä. Uskon, että näin tulee olemaan myös lapseni ja lastenlasteni aikaan.

Näitä ratkaisuja tulen edistämään, mikäli ne järkeviksi osoittautuu. Ja myös Turun Filharmooninen orkesteri tarvitsee uudet tilat – toivottavasti siten että musiikki voidaan huomioida laajemminkin talon suunnittelussa, kuten myös muut suuret tapahtumat. Näen kaupunginteatterin tienoon erinomaisena kulttuuriympäristönä, harmi vain että toivoisin Itsenäisyydenpuiston säästyvän henkireikänä tiukkaan rakennetulla itärannalla. Toimivampi ratkaisu olisi toisella puolella teatteria, eli Hämähäkkitontilla. Rakennusten väliin jäisi upea kulttuuritori terasseineen. Kaupunginhallituksen niukka enemmistö vaan vie tätä puiston päälle rakentamisen suuntaan, minkä uskon valitettaessa kaatuvan. Näin hanke viivästyisi entisestään. Toivottavasti näin ei käy – kulttuurikaupungissa tulee olla filharmoninen orkesteri ja sillä kunnon tilat.