Turun Sanomat teki 7.2.2025 ansiokkaan artikkelin järjestöjen rahoituksen heikkenemisestä hallituksen ja hyvinvointialueen toimien johdosta. Erittäin tärkeä näkökulma. Esitellyt säästökeinot eivät todellisuudessa säästä mitään. Valli ry:n mukaan vahvat kansalaisjärjestöt, aktiivinen kansalaisuus ja yhteisöllinen kansalaistoiminta vahvistavat ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kokonaisturvallisuutta.

Suuri haaste vanhuspalveluissa on ns. häiriökysyntä: ikääntyneet eivät saa oikeaan aikaan oikealaista tukea. Tällöin jonot ja kuormitus näkyvät väärissä paikoissa. Onkin erityisen tärkeää, että hyvinvointia edistävää, ennaltaehkäisevää työtä tehdään yhteistyössä järjestöjen kanssa niin kuntien kuin hyvinvointialueiden tasolla. Kun jokainen hoitaa oman osuutensa yhteisen kohderyhmän parhaaksi, ikääntyneet voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään niin, että siellä on hyvä olla. Ja kun on raskaampien palveluiden aika, yhteistyöllä myös niihin on mahdollista päästä.

Omaishoitajien tukeminen on tässä merkittävä asia. Sen lisäksi ikääntyneiden kotona asumista tukevat mm. hyvä liikuntakyky, sosiaaliset suhteet, merkityksellisyyden kokemus ja tasavertainen tiedonsaanti. Järjestöillä on tarjottavaa kaikkien näiden tukemiseen.

Ikääntyneiden tasavertaisia mahdollisuuksia lähiliikuntaan ja yhteisöllisyyteen Turussa lisännyt Liiku lähellä-toiminnan tulokset (807 vastaajaa) kertovat, että ryhmällä on ollut positiivisia vaikutuksia toimintakykyyn ja arjessa pärjäämiseen (88 % vastaajista) ja 90 % kertoi tavanneensa uusia ihmisiä ja saaneensa uusia ystäviä ryhmästä. Liikuntatoimintaa järjestävät lukuisat järjestöt ja osallistujia olisi vieläkin enemmän. Onkin ensisijaisen tärkeää, että yhteistyötä tehdään järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen kanssa niin, että tilat käytetään yhteisen kohderyhmän hyväksi mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti. Ikäihmisten hyvä liikuntakyky ja tasapaino maksavat itsensä varmasti takaisin.

Järjestöillä on suuri rooli digisyrjäytymisen ehkäisemisessä. Samoin järjestöt liikkuvat kentällä niiden ihmisten luokse, joilla ei ole digitaitoja. Yhdenvertainen tiedonsaanti on yksi toimijuuden edellytyksistä. Liikkuva resurssikeskuksen tavoittaa Varsinais-Suomen alueella vuosittain yli 4000 ikäihmistä, joista 96,4 % kokee saaneensa tarvitsemaansa tietoa järjestöjen tai julkisen puolen tarjoamista toiminnan mahdollisuuksista.

Ikääntyneiden määrän ja palveluihin pääsyn kriteerien tiukentuessa etsivän vanhustyön merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Turussa on useita etsivää vanhustyötä tekeviä järjestöjä, jotka vuosittain tekevät tuhansia kotikäyntejä yksinäisten, kotiin eristäytyneiden sekä palvelujen ja sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle jääneiden ikäihmisten luokse. Etsivän vanhustyön kautta nämä ikäihmiset saadaan mukaan ryhmiin, heille löydetään oma vapaaehtoinen tai he pääsevät tarvitsemansa muun palvelun piiriin. Myös yksinäisyyden takia ns. turhaan terveyspalveluita käyttäviä ikääntyneitä voidaan auttaa etsivän vanhustyön keinoin.

Järjestöjen valikoimissa on myös paljon kulttuurihyvinvointia ja erityisesti kulttuurin saavutettavuutta lisääviä toimintoja. Näillä on erittäin suuri merkitys ikäihmisten elämyksellisen arjen toteutumisessa. Esimerkiksi Kävelytreffit-toimintaan osallistuneista (89 vastaajaa) 85 % kertoo, että toiminta on innostanut heitä käyttämään lisää kulttuuripalveluja.

Järjestöjen toiminnan ytimessä on kaiken ikäisille soveltuva vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistoiminta on korvaamaton voimavara hyvinvointiyhteiskunnalle. Lisäksi vapaaehtoistoiminta lisää tutkitusti elämän merkityksellisyyttä. Se, että on tärkeä jollekin toiselle, on yksi hyvän elämän osatekijöistä. Myös ikääntyneet itse haluavat auttaa eivätkä olla vain avun kohteena. Järjestöt tarjoavatkin paljon myös vapaaehtoistoimintaa, mitä voi tehdä kertaluonteisesti tai jopa kotoa.

Järjestöjen kurjistaminen olisi järjetöntä sekä hyvän elämän, että talouden näkökulmista.

Petja Raaska

Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n puheenjohtaja